Laajassa kielellisessä maisemassa jotkut sanat ilmenevät kiehtovalla tarinalla. Termi "psykedeelinen" a neurotrooppinen Tämä on täydellinen esimerkki. Sukellamme yhdessä sen luomisen kiehtovassa historiassa, kahden loistavan mielen välisen henkisen yhteistyön hedelmät: psykiatri Humphry Osmond ja kirjailija Aldous Huxley.
Termin "psykedeelinen" alkuperä
1950 -luvun puolivälissä, vaikka tietoisuutta muuttavien aineiden tutkimusta oli täydessä vauhdissa, tuntui kiireellistä tarvetta: riittävä termi näiden aineiden vaikutusten kuvaamiseksi ihmisen mieleen. Nykyiset sanat näyttivät riittämättömältä näiden ainutlaatuisten kokemusten olemuksen kaappaamiseen [1].
Epistolaarinen vaihto Osmondin ja Huxleyn välillä
Juuri tässä yhteydessä jännittävä kirjeenvaihto syntyi välillä Humphry Osmond Ja Aldous Huxley. Nämä kaksi miestä, joita tyydyttämätön älyllinen uteliaisuus animoivat, aloittivat kirjallisen pelin, jonka tavoitteena on luoda täydellinen sana [3].
Huxley ehdotti yhdessä kirjeistään termiä "Phanerrotyyme", joka koostuu kreikkalaisista sanoista, jotka tarkoittavat "tehdä näkyvää" ja "henkeä". Hän seurasi ehdotustaan näillä jakeilla:
"Tehdä tästä triviaalisesta maailmasta ylevää,Ota puoli grammaa phanerotyymiä. "
(Tämän triviaalisen maailman ylevän tekemiseksi
Ota puoli grammaa Phanerrotyymiä.)
Humphry Osmond: Termin keksijä
Humphry Osmond oli a Brittiläinen psykiatri, edelläkävijä tutkimus -lla psykoaktiiviset aineet. Hänen työnsä on vaikuttanut huomattavasti ymmärrykseen näiden aineiden vaikutuksista ihmisen aivoihin [4].
Hänen työnsä Osmondin psykoaktiivisiin aineisiin oli erityisen kiinnostunut aineiden, kuten mescaliinin ja LSD. Juuri tämän tutkimuksen puitteissa hän tunsi uuden termin tarpeen kuvaamaan näiden aineiden vaikutuksia [2].
Aldous Huxley: Populaattori
Aldous Huxley oli a Brittiläinen kirjailija Kuuluisa, erityisesti dystopian romaanin kirjoittaja "Paras kaikista maailmoista". Hän kiinnostaa heille tilat muuttunut - tietoisuus johti hänet kokeilemaan psykoaktiivisia aineita lääketieteellisessä valvonnassa [6].
Hänen kokemuksensa meskaliinista
Toukokuussa 1953 Huxley otti 400 mg meskaliinia Osmondin valvonnassa. Tämän kokemuksen oli tarkoitus merkitä hänen elämäänsä ja työhönsä [4].
"Käsityksen ovet"
Tämän kokemuksen jälkeen Huxley kirjoitti "The Doors of Haception" -teoksen, josta tuli nopeasti psykedeelisten kirjallisuuden klassikko. Tämä kirja auttoi suuresti termin "psykedeelisen" popularisointiin ja herättämään yleistä kiinnostusta näihin aineisiin [6].
Huxleyn tavoitteet, kun hän alkoi kokeilla meskaliinia
Aldous Huxleylla oli useita tavoitteita, kun hän alkoi kokeilla meskaliinia:
-
Pääsy epätavallisiin tietoisuuteen : Huxley toivoi, että Mescaline antaisi hänelle mahdollisuuden nähdä visionääriset ja värikkäitä maisemia ja päästä omatuntotiloihin, jotka ylittävät tavallisen.
-
Tutkia havainnon ja todellisuuden luonnetta : Huxley kiehtoi ajatusta, että aivot toimivat "pelkistävänä venttiilinä", joka rajoittaa tietoisuutta. Hän toivoi, että meskaliini voisi avata tämän venttiilin ja antaa hänelle mahdollisuuden päästä laajennetulle tietoisuudelle.
-
Etsi henkinen valaistus : Huxley uskoi, että psykoaktiiviset lääkkeet voisivat rikkoa egon esteet ja tuoda sen lähemmäksi henkistä valaistusta. Hän näki meskaliinin potentiaalisena välineenä mystisten ja transsendenttisten tilojen saavuttamiseksi.
-
Kritisoi ja arvioida uudelleen perinteisiä henkisiä pyrkimyksiä : Huxley suhtautui skeptisesti perinteisten menetelmien, kuten rukouksen ja meditaation tehokkuuteen korkeiden tietoisuuden tilojen saavuttamiseksi. Hän ajatteli, että meskaliini voisi tarjota suorampi ja tehokkaampi polku transcendenssiin
Meskaliinin välittömät psykologiset vaikutukset Huxleyyn
Ensimmäisen kokemuksensa aikana meskaliinista Aldous Huxley ilmoitti useita välittömiä psykologisia vaikutuksia:
-
Tehostettu visuaalinen havainto : Huxley on kuvaillut värien ja muotojen tehostamista, ja monimutkaiset geometriset kuviot ilmestyvät hänen suljettujen ja avoimien silmiensä edessä.
-
Transcendenssin tunne : Hän tunsi rajojen hajottamisen itsensä ja ulkomaailman välillä, tunteneensa yhteydenpitoon maailmankaikkeuden ja hänen ympärillään olevien esineiden kanssa.
-
Egon vähennys : Huxley laski oman egonsa käsityksen vähenemistä, joka oli vapautettu henkilökohtaisen identiteettinsä rajoituksista ja päivittäisistä huolenaiheista.
-
Filosofiset ja henkiset pohdinnat : Meskaliini on stimuloinut syviä ajatuksia todellisuuden, havaintojen ja tietoisuuden luonteesta vahvistaen sen kiinnostusta henkisiin ja metafyysisiin kysymyksiin.
Huxleyn tuntemat fyysiset vaikutukset lihaskaliinin jälkeen
Psykologisten vaikutusten lisäksi Huxley tunsi myös useita välittömiä fyysisiä vaikutuksia meskaliinin ottamisen jälkeen:
-
Mydriaasi (oppilaan laajentuminen) : Meskaliini aiheutti oppilaidensa huomattavan laajentumisen, tämän aineen yleisen vaikutuksen.
-
Syke nousee : Huxley tunsi sykkeen kiihtyvyyden, fyysinen vaikutus, joka liittyy usein meskaliinin kulutukseen.
-
Kehon lämpötilan muutokset : Hän huomautti myös kehon lämpötilan vaihtelut, toisinaan kuuma sitten kylmä.
-
Monistetut kehon tuntemukset: Huxley on ilmoittanut kehon tuntemusten tehostamisesta, tuntenut jokaisen kosketuksen ja liikkeen vilkkaammalla ja voimakkaammalla tavalla.
Termin "psykedeelinen" vaikutus
Tieteellisellä alalla tiedeyhteisö hyväksyi nopeasti termin "psykedeelinen". Se mahdollisti tiettyjen aineiden ja niiden vaikutusten luokittelun tarkemmin luokittelun, avaamalla tien uuteen tutkimukseen [5].
Populaarikulttuurissa
Tieteellisen kentän ulkopuolella sana "psykedeelinen" levisi nopeasti populaarikulttuuriin. Hänestä tuli 1960-luvun vastakulttuurin avaintermi, joka liittyi musiikkiin, taiteeseen ja tietylle elämäntapalle [7]. ## Osmondin ja Huxleyn perintö
Psykedeelisten tutkimuksen kehitys
Osmondin "psykedeelinen" termin "psykedeelinen" keksintö ja Huxleyn popularisointi loivat perustan kiehtovalle tutkimusalueelle. Nykyään psykedeelisiä aineita koskevat tutkimukset ovat kiinnostuneita, etenkin heidän terapeuttisten potentiaaliensa suhteen [4].
Vaikutus 60-luvun vastakulttuuriin "psykedeelisen" käsite merkitsi syvästi 60-luvun vastakulttuuria.
Johtopäätös
Sanan "psykedeelinen" historia on paljon enemmän kuin yksinkertainen kielellinen anekdootti. Se kuvaa, kuinka tiedemiehen ja kirjailijan yhteistyö voi synnyttää käsitteen, joka ylittää tieteen ja kulttuurin rajat. Osmond ja Huxley ovat luovuudellaan ja uteliaisuutensa perusteella väärentäneet termiä, joka edelleen muotoilee ymmärrystämme ihmisen tietoisuudesta ja sen potentiaalista.
Faq
1. Mikä tarkoittaa sanaa "psykedeelinen"?
Termi "psykedeelinen" tulee kreikkalaisesta "psykē" (sielu) ja "dēloun" (tekemällä näkyvä). Se tarkoittaa kirjaimellisesti ", joka paljastaa sielun" [5].
2. Milloin termi "psykedeelinen" keksittiin?
Psykiatri Humphry Osmond keksi termin vuonna 1956[1].
3. Mikä oli Aldous Huxleyn rooli sanan "psykedeelinen" historiassa?
Huxley osallistui termin luomiseen käymällä kirjeenvaihtoa Osmondin kanssa ja myötävaikutti suuresti sen popularisoimiseen kirjoituksiensa kautta, erityisesti "The Doors of Perception"[6].
4. Mitä aineita pidetään psykedeelisinä?
Tunnetuimpia psykedeelisiä aineita ovat LSD, meskaliini, psilosybiini (jotakin sienistä) ja DMT[4]
5. Onko termiä "psykedeelinen" edelleen käytössä tieteessä?
Kyllä, termiä käytetään edelleen tieteessä, erityisesti näiden aineiden mahdollisia terapeuttisia vaikutuksia koskevan tutkimuksen alalla[5].
Lainausmerkit:
[1] https://www.cnrtl.fr/etymologie/psych%C3%A9d%C3%A9lique [2] https://fr.wiktionary.org/wiki/psychad%C3%A9lique [3] https:/ /www.psychoactif.org/forum/2018/11/28/Les-lettres-Aldous-Huxley-Humphry-Osmond_39784_1.html [4] https://societepsychedelique.fr/fr/blog/histoire-de-la-decouverte-de-quelque-hallucinogenes [5] https://www.dictionnaire-academie.fr/article/A9P4915 [6] https:// ://fr.wikipedia.org/wiki/Les_Portes_de_la_perception [7] https://fr.wikipedia.org/wiki/Psych%C3%A9d%C3%A9lism
